Singaporessa oli kesä-heinäkuun taitteessa koolla tuhatmäärin sairaanhoitajia ympäri maailman, kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n maailmankongressissa.

Kongressi järjestetään joka toinen vuosi, vaihdellen eri maassa. Sitä ennen kokoontuvat parin päivän ajaksi jäsenjärjestöjen (yli 130 kansallista sairaanhoitajaliittoa) edustajat CNR-kokoukseen (Council of National Representatives).

CNR-kokouksessa oli paikalla edustajia noin 90 jäsenjärjestöstä. Suomen sairaanhoitajia edustivat puheenjohtaja Nina Hahtela, varapuheenjohtaja Nina Hynninen ja kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla. Proxyna eli varahenkilönä oli paikalla toiminnanjohtaja Sandra Alldén Suomen ruotsinkielisten sairaanhoitajien järjestöstä (Sjuksköterskeföreningen i Finland rf, SFF).

Suomen sairaanhoitajien edustajat CNR-kokouksessa.

Kongressissa oli paikalla yli 5000 sairaanhoitajaa yli 120 eri maasta. Suomesta oli paikalla kaikkiaan nelisenkymmentä sairaanhoitajaa.

Tänä vuonna ICN juhlii 120-vuotispäiväänsä!

Suomalaissairaanhoitajia valmiina seuraavan päivän avajaisjuhliin!

 

Aiheiden kirjo oli suurta

Useissa yhteyksissä toistuvia teemoja niin kokouksessa kuin kongressissa olivat mm. sairaanhoitajapula, palkka ja status, naisen asema ja tasa-arvo, perusterveydenhuollon merkitys, hoitoon pääsy (Universal Health Coverage, UHC), kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG), hoitotyön johtaminen, panostaminen opiskelijoihin ja uran alkuvaiheessa oleviin sairaanhoitajiin, hoidon laatu ja potilasturvallisuus, tarttumattomat sairaudet (non-communicable diseases, NCDs), laajavastuiset työnkuvat (Advanced Practice Nursing, APN), kaikkiaan työvoimakysymykset (Human Resources in Health, HRH) sekä sairaanhoitajien valtava merkitys taloudellisen kasvun ja terveystavoitteiden saavuttamisessa.

Sairaanhoitajien äänen on kuuluttava päätöksenteossa, kaikissa pöydissä ja kaikilla tasoilla.

Ja tietysti oli isosti esillä Nursing Now -kampanja ja vuosi 2020, jonka WHO on julistanut virallisesti sairaanhoitajan ja kätilön vuodeksi!

Nursing Now on ICN:n ja WHO:n yhteinen kampanja, joka käynnistyi helmikuussa 2018. Se pyrkii maailmanlaajuisesti nostamaan hoitotyön statusta ja profiilia, koska hoitotyöhön panostaminen tuottaa kolmoisvaikutuksen: parempi terveys, taloudellinen kasvu ja sukupuolten välinen tasa-arvo.

Kampanjassa on mukana lukuisia kansallisia ja alueellisia ryhmiä, ympäri maailman. Pohjoismaat ovat myös mukana omana ryhmänään, Nursing Now Nordic. Kampanja päättyy vuonna 2020, joka on Florence Nightingalen syntymän 200-vuotisjuhlavuosi ja globaali hoitotyön juhlavuosi.

Vahva globaali hoitotyön vaikuttaja, professori Sheila Tlou, ja pohjoismaisia kokousedustajia Nursing Now Nordic t-paidoissaan.

Lounaskeskustelua nuorten, Malesiasta Singaporeen tulleiden sairaanhoitajien kanssa.

CNR-kokous – tiedosta päätöksentekoon

CNR-kokousta johti ICN:n puheenjohtaja Annette Kennedy ja hänen apunaan ICN:n toimitusjohtaja Howard Catton sekä ICN:n hallitus, johon pohjoismaista väriä tuo Norjan Karen Bjøro.

Kokouksessa kuulimme alustuksia ja kävimme keskusteluja sekä työskentelimme etukäteen tulleen asialistan pohjalta, jossa oli päätettävänä ja tiedoksi erilaisia hallinnollisia ja sisällöllisiä kokonaisuuksia, esimerkiksi aluejako ja äänimäärät sekä opiskelijatyön uudenlainen malli.

Puheenjohtaja Nina Hahtela käyttää puheenvuoroa CNR-kokouksessa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n Jim Campbell johdatti työvoimakysymysten äärelle. Hän muistutti, että terveydenhuollon ammattilaisiin panostaminen on sijoitus, ei kuluerä. Tämä tulisi näkyä päätöksenteossa.

Terveydenhuolto on nopeimmin kasvava ala: joka kuudes maailman työpaikka on terveysalalla vuonna 2030. Se on myös naisvaltainen: muilla aloilla naisten osuus työvoimasta on 2/5, terveydenhuollossa 7/10. Haasteina on varmistaa mm. palkkauksen tasa-arvoisuus sekä väkivallan ja seksuaalisen häirinnän kitkeminen.

Delivered by women, led by men eli naiset tuottavat ja miehet johtavat – näin on terveydenhuollossa valta tähän mennessä usein perinteisesti jakautunut.

ICN:n hallituksen jäsen Karen Bjøro ja suomalaisedustajat.

Maailman pankin edustaja Dr Khama Rogo jatkoi talouslukujen linjalla ja kysyi: ymmärrämmekö sen markkinan arvoa, jota terveydenhuollon ja hoitotyön parissa johdamme? Hän puhui kolmen teeman kautta: hoitoon pääsy, laatu ja hinta. Näiden kaikkien osalta sairaanhoitajat ovat elintärkeitä. Jos hoitotyö kaatuu, terveydenhuolto kaatuu.

Kokousedustajia noin 90 eri maasta.

ICN:n edellinen puheenjohtaja Judith Shamian totesi: meillä ei ole pulaa tutkimusnäytöstä – meillä on pulaa todellisesta muutoksesta. Me hoitotyön omassa kuplassa tiedämme arvomme, ei sitä ole tarve toisillemme toistaa. Meidän pitää vaikuttaa muihin kupliin ja viedä sinne tutkimusnäyttö päätöksenteon tueksi.

Carey McCarthy  WHO:sta kertoi raportista, joka on lajissaan ensimmäinen. WHO valmistelee raporttia State of the World Nursing (SoWN). Se julkaistaan ensi vuoden huhtikuussa ja on arvokas vaikuttamistyön väline joka maassa. Se sisältää ainutlaatuista dataa globaalisti sairaanhoitajista ja hoitotyöstä. Oikean tiedon ja lukujen kokoaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista ja kansallisia sairaanhoitajaliittoja toivotaan työhön mukaan.

Data – dialogue – decision making -> tuleva raportti tuo tiedon keskusteluun ja päätöksentekoon.

Keskustelua Suomen datan osalta Carey McCarthyn kanssa.

Nursing Now -sessiossa kuulimme alustuksia muun muassa ”hankkeen isältä” lordi Nigel Crispiltä ja vahvalta hoitotyön vaikuttajalta professori Sheila Tloulta ja WHO:n hoitotyön ylimmältä johtajalta Elizabeth Irolta. Kävimme yhteistä keskustelua siitä kuinka Nursing Now -kampanja sekä sairaanhoitajan ja kätilön vuosi 2020 näkyvät nyt ja voisivat näkyä ensi vuonna.

Lordi Nigel Crisp ja pohjoismaisia kokousedustajia

Ensi vuotta tulee ajatella isosti! ”Carpe diem! Make every day count!” innosti ICN:n toimitusjohtaja Catton.

Ms Elizabeth Iro on alunperin Cook-saarilta ja nyt korkean tason hoitotyön johtaja, chief nursing officer eli CNO, maailman terveysjärjestössä WHO:ssa. ICN teki monta vuotta työtä, jotta tämä virka saadaan WHO:hon. Sekä virka että Ms Iro ovat globaalisti hyvin tärkeitä hoitotyölle. Elizabeth Iro tulee ensi syksynä Suomeen meidän EU-puheenjohtajuutemme merkeissä.

Viimeisenä kokouspäivänä opiskelijat tulivat kertomaan kuulumisia omasta sessiostaan. Kaikkiaan ICN kehittää ja vahvistaa opiskelijatyötään – nuoret ovat tulevaisuutemme ja sen tulee näkyä.

Opiskelijoiden puheenvuoro

Opiskelijat nostivat esiin erityisesti:

  • tuen tarpeen uran ensimmäisinä vuosina, kun opiskelija siirtyy työntekijäksi
  • sosiaalisen median mahdollisuudet mielenterveystyön tukena- se tarjoaa hyvän välineen ja mahdollisuuksia, mutta myös riskin riippuvuuteen
  • kansalliset sairaanhoitajaliitot eivät onnistu houkuttamaan opiskelijoita pariinsa
  • opiskelijoiden uupumus opintojen ja töiden ja taloudellisten ongelmien äärellä
  • eri maiden opinto-ohjelmien väliset suuret erot
  • enemmän tarvitaan keskustelua myös siitä, kuinka kouluttajien kanssa tulisi tehdä yhteistyötä.

Opiskelijoiden tekemä taulu, jossa ydinsanoja sairaanhoitajista ja hoitotyöstä.

Supersankareiden kongressi!

Kongressissa oli puhujina monia huippunimiä, todellisia supertähtiä, mutta myös koko yleisö oli supersankareita – ainakin mikäli maan presidenttiä on uskominen.

Kongressin avajaisiin osallistui Singaporen presidentti, Mdm Halimah Yacobon, joka on maan ensimmäinen naispresidentti. Hän sanoi: jos pelastat yhden hengen, olet sankari. Jos pelastat sata henkeä, olet todennäköisesti sairaanhoitaja. Hän toivottikin hyviä supersankareiden päiviä!

Singaporen presidentti, Mdm Halimah Yacobon

Avajaisissa oli alkuun perinteinen kansojen marssi, jossa eri maiden edustajat marssivat kansallisissa asuissaan.

Suomen sairaanhoitajien edustajat kansojen marssilla: Anna Suutarla, Nina Hahtela ja Nina Hynninen ja kansallisasuna Marimekkoa.

Aakkosjärjestyksessä maittain: Egypt, El Salvador, Finland, Germany – yhteistunnelmaa lavakierroksen jälkeen.

Pääpuheenvuoroissa oli monia erinomaisia kokonaisuuksia, muun muassa loistava Linda Aiken, joka puhui jälleen vakuuttavasti ja tutkimustiedon varassa siitä kuinka mitoituksilla on suora vaikutus mm. potilaskuolleisuuteen, komplikaatioiden määrään ja sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työssä pysymiseen. Monissa maissa mitoitukset vaihtelevat perusteettomasti ja sillä on suoria vaikutuksia potilaisiin.

Linda Aiken

Potilasturvallisuuden asiantuntija Dr Abduleleh AlHawsawi Saudi-Arabiasta täydensi Aikenin luentoa esimerkeillä mm. siitä, kuinka sitova mitoituslainsäädäntö on eri maissa vaikuttanut mitoitukseen ja potilasturvallisuuteen. Lainsäädäntö vaikuttaa tuottaneen positiivisen vaikutuksen, vaikkakin Dr AlHawsawi tähdensi, että mitoituksen tulee olla kontekstisidonnainen. Erittäin ajankohtaisia teemoja meillä Suomessakin!

Esimerkki Chilestä: vaikka pienempi potilasmäärä per sairaanhoitaja lisää aluksi kustannuksia, se tuo lopulta säästöjä uusien hoitojaksojen välttämisen myötä.

Olimme vielä aamun huippuesitysten lumoissa, kun huone sähköistyi ja seurasi yllätys: WHO:n pääjohtaja Dr Tedros tuli suoraan G20-kokouksesta paikalle!

Dr Tedros puhui sairaanhoitajien elintärkeästä roolista globaalisti ja kuinka hoitotyöhön satsaaminen tulee korkoineen takaisin. Hallitusten tulee panostaa sairaanhoitajiin, mutta myös suojella heitä. Tarvitsemme turvallisia työpaikkoja, mm. syyllistämättömyyden kulttuuria ja väkivallalta suojelua.

Sairaanhoitajan ja kätilön vuonna 2020 joka maasta kutsutaan sairaanhoitaja- ja kätilöedustaja WHO:n World Health Assemblyyn!

Dr Tedros – erittäin hoitotyömyönteinen WHO:n pääjohtaja.

Elizabeth Iro korosti omassa puheenvuorossaan

  • ihmiskeskeistä hoitotyötä ja fokuksen muuttamista sen mukaan,
  • jokapäiväisen korkean laadun merkitystä – se säästää henkiä,
  • nuorista sairaanhoitajista huolehtimista – he johtavat tulevaisuutta,
  • eHealth-työkaluja,
  • perusterveydenhuollon merkitystä ja
  • koko yhteisön mukaan ottoa – ketään ei saa jättää osattomaksi.

Meidän tulee joskus osata myös karjua: sairaanhoitajien on osallistuttava päätöksentekoon.

Iro myös peräänkuulutti tietynlaista sairaanhoitajien hyväksikäytön lopettamista. Teemme usein asioita, jotka eivät kuulu toimenkuvaamme, mutta joita muut eivät tee ja ne jäisivät tekemättä. Käytämme siihen omaa aikaamme ja jopa rahaamme.

Pääpuheenvuoroissa ICN:n APN-verkoston puheenjohtaja Melanie Rogers esitteli ICN:n uuden APN-määritelmän (Advanced Practice Nursing, laajavastuinen hoitotyö) luonnosversiota. Luonnos on vielä jäsenjärjestöillä lausuntokierroksella ja lopullinen versio valmistuu tänä vuonna.

Verkoston puheenjohtaja Rogers on toimintakaudellaan ollut meille suomalaisille tärkeä yhteistyökumppani. Hän muun muassa isännöi viime marraskuussa UK:ssa Sairaanhoitajaliiton opintomatkaa ja on ollut puhumassa myös seminaarissamme.

Dr Rogers esittelee uuden globaalin APN-määritelmän luonnosta.

Presidents in line: FNA vice-president Hynninen, ICN president Kennedy, FNA president Hahtela.

Monien erisisältöisten kutsuttujen pääpuheenvuorojen lisäksi ohjelmassa oli lukuisia rinnakkaissessioiden suullisia esityksiä ja postereita, jotka oli valittu etukäteen lähetettyjen tiivistelmien (abstracts) perusteella. Ne käsittelivät muun muassa erilaisia kliinisiä sisältöjä ja näyttöön perustuvia käytäntöjä.

Myös Suomesta esityksiä!

Suomesta oli kaikkiaan viisi lähetettyjen tiivistelmien perusteella valittua esitystä:

  • Jaana Kassinen, HUS, suullinen esitys: Core competence in outpatient care
  • Katri Rissanen, KAMK, kaksi posteria: Case and simulation based learning ja Dialogue exam as a tool of professional identity development on undergraduate nursing students
  • Anna Suutarla, Sairaanhoitajaliitto, posteri: Nurses’ use experineces to guide the development of national information services
  • Katri Vehviläinen-Julkunen, Itä-Suomen yliopisto, posteri: Medicines information in nursing research – a review based on academic thesis in Finland

 

Hoitotyön johtaja Jaana Kassinen HUS:sta puhui aiheesta: Core comptence in outpatient care. Esitys sujui hienosti ja monet halusivat session jälkeen kysyä ja jutella lisää.

Sairaanhoitajaliitolta oli esillä posteri, joka kuvasi Steps 2.0 -hankkeen tuloksia eli sairaanhoitajien  käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä.

Sairaanhoitajaliiton posteri oli tehty usean yhteistyökumppanin voimin: allekirjoittaneen lisäksi Hannele Hyppönen, THL, Ulla-Mari Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto, Outi Ahonen, Laurea amk Espoo, Nina Hahtela, Sairaanhoitajaliitto ja Kaija Saranto, Itä-Suomen yliopisto. Taittotyön teki Tanja Pitkänen Fiocasta. Kiitos koko tiimille! Posteri herätti runsasta keskustelua.

Suomalainen näkökulma oli hienosti esillä myös ICN:n koostamassa historiajanassa 120-vuotiselta taipaleelta: Suomen Sophie Mannerheim valittiin ICN:n puheenjohtajaksi vuonna 1922. Vuonna 1925 Suomi isännöi ICN:n viidettä maailmankongressia ja Helsingissä oli koolla noin 2000 sairaanhoitajaa. Sophie Mannerhimin tunnussana, watch word, oli puheenjohtajana ”Peace”.

Suomen sairaanhoitajat ovat liittyneet ICN:ään ensimmäisten joukossa, jo vuonna 1909.

Pohjoismainen yhteistyö tärkeä voimavara

Päivien aikana Pohjoismainen sairaanhoitajaliitto SSN järjesti jo perinteeksi muodostuneen pohjoismaisen illan. Sinne olivat kaikki Pohjoismaista paikalla olevat sairaanhoitajat tervetulleita ja heitä saapuikin sankoin joukoin. Meitä oli koolla noin 160!

Pohjoismaisten sairaanhoitajaliittojen puheenjohtajat: Suomi, Norja, Tanska, Ruotsi ja Islanti.

Mukana pohjoismaisessa illassa oli kutsuttuna myös Minna Miller, joka toimii family nurse practitioner -roolissa Kanadassa ja ICN:n APN-verkoston johtoryhmässä. Minna on jo nuorena muuttanut Kanadaan, mutta on alunperin Suomesta kotoisin.

Nobelin rauhanpalkinto sairaanhoitajille?

Korean sairaanhoitajaliitto haluaa hakea ensi vuonna Nobelin rauhanpalkintoa kahdelle itävaltalaiselle sairaanhoitajalle ja liitto edisti tätä asiaa vahvasti paikan päällä.

Nuoret sairaanhoitajat, Marianne Stöger ja Margaritha Pissarek, pestautuivat 1960-luvulla Korean Sorokdo Islandille hoitamaan muiden hyljeksimiä leprapotilaita, hoitivat heitä kunnioituksella ja rakkaudella, ja antoivat työlle palkatta elämästään 40 vuotta.

Voit täältä lukea Mariannesta ja Margharitasta lisää ja tukea Nobelin palkinnon myöntämistä allekirjoituksellasi.

Korean sairaanhoitajaliitto edisti asiaansa näyttävästi ständillään, jossa oli mukana myös heidän edellinen pääministerinsä.

Paljon antia hoitotyön opetuksen kehittämiseen Suomessa!

Matkassa mukana olleet yliopettaja Niina Eklöf ja lehtori Katri Rissanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kuvaavat kuinka ICN:n kongressi tarjosi hoitotyön opettajille katsauksen hoitotyön monipuolisiin ja teemoihin käytännön ja tutkimusten näkökulmasta. Näin Suomen hoitotyön opetuksessa pystytään tarjoamaan opiskelijoille ajankohtaista, kansainvälistä  ja monipuolista tietoa omasta alasta.

Eklöfin ja Rissasen mielestä kongressi tarjosi myös loistavan mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti. Mielenkiintoiset keskustelut hoitotyön filosofiasta ja toiminnoista eri maissa olivatkin heistä kongressin parasta antia.

Ugandan sh-liiton edustajia sekä Nina Eklöf ja Katri Rissanen.

Verkostoituminen oli kongressin parasta antia!

Kirsi Varis ja hänen kollegansa Pohjois-Karjalasta kertovat, että he vierailivat  Singaporessa 2.7 Ann NGEE Polytechnicissä ja tutustuivat sh-koulutukseen. Koulu oli suuri, jossa joka vuosi aloittaa 600 sh-opiskelijaa. Sh-koulutus kestää 3-4 vuotta.

Kirsi Varis kertoo: ”Opetus on suurissa ryhmissä, noin 100 hengen luennoilla. Harjoittelua on 41 viikkoa koulutuksen aikana. Opetus oli hyvin edistyksellistä. Käytettiin paljon teknologiaa hyödyksi ja digitaalisia menetelmiä.

Opiskelijat käyttivät omia tai koulun tabletteja tai älykännyköitään. Sh-koulutuksessa käytettiin useita sovelluksia, esim. anatomiasta ja käytännön hoitotyöstä. Opiskelijat pystyivät harjoittelemaan useita kertoja casemuotoisia hoitotilanteita. Tutkimukset osoittivat, että tulokset olivat paremmat sovellusten käyttöönoton jälkeen.

Mekin kokeilimme ja harjoittelimme sovelluksia vierailun aikana. Opettajat olivat tehneet sisällön ja tekninen toteutus toteutettiin ohjelmien tekijöiden kanssa usean vuoden aikana. Lisäksi käytettiin oppikirjoja, joissa oli paljon harjoitustehtäviä.

Simulaatio-opetusta oli kaikille 4 tuntia viikossa. Simulaatiotilat olivat erittäin toimivat ja simulaationuket olivat uudenaikaisia. Simulaatio-opetuksessa oli aina mukana tekninen tuki, jolloin opettaja sai keskittyä opiskelijoiden ohjaukseen ja debrifingiin. Kaikki opettajat käyttivät simulaatiota ja heidät oli siihen koulutettu.”

Varis jatkaa vielä kertomalla kuinka he suuntasivat Singaporesta Balille: ”Balilla vierailimme kahdessa lastenkodissa, joissa Karelia-amk:n sh-, th- ja sosionomi-ooiskelijat käyvät surittamassa kv-harjoittelua. Totesimme nämä harjoittelupaikat soviviksi harjoittelupaikoiksi opiskelijoille. Ilmapiiri näissä oli oikein lämmin ja lapsien kasvua ja kehitystä tukeva.”

Terveiset Karelia amk:n kollegoilta!

Hoitotyön lehtorit Tarja Ruokonen ja Minna Turunen Karelia ammattikorkeakoulusta kertovat, että he kokivat kongressin suurimpana antina nähdä sairaanhoitajat yhtenäisenä, hoitotyötä kehittävänä yhteisönä.

He toteavat: ”Ammattikorkeakouluopettajina parhaan annin omaan työhömme saimme luentosarjasta, missä käsiteltiin moniammatillista oppimista. Eri alojen opiskelijoiden kokemukset yhdessä oppimisesta vahvistivat myös omaa näkemystämme. Eri maissa (mm. Australia, Irlanti, Chile) tehdyt tutkimukset tuovat esille sekä kustannussäästöt että hoitajien työhyvinvoinnin kasvun, kun sairaanhoitajia on määrällisesti enemmän potilaita kohti. Nämä tulokset tulisi Suomessakin nostaa päätöksenteon perustaksi.”

 

Tarja Ruokonen ja Minna Turunen Korean sairaanhoitajaliiton ständillä

Tule mukaan!

Ruokonen ja Turunen myös rohkaisevat kaikkia kollegoita: ”Kongressi on suunnattu kaikille sairaanhoitajille.  Kannustaisimme hoitotyön eri alueella työskenteleviä sairaanhoitajia osallistumaan rohkeasti – kansainväliset kohtaamiset kollegan kanssa avaavat yhteistä ymmärrystä.”

Tähän rohkaisuun on helppo yhtyä! Lähde ensi kerralla  mukaan: seuraava ICN:n kongressi on 5.-9.6.2021 Abu Dhabissa. Hyödynnä jäsenetunasi opintoapuraha, sillä saat ison osan matkan kustannuksista katettua.

Konferenssi tarjoaa monella tapaa elämyksiä, tietoa, verkostoja, yhteen kuuluvuutta, jakamista, tarinoita – se pitää itse kokea! Me liitossa saimme matkaeväiksi paljon materiaalia, jota työstämme edelleen lähikuukausina ja -vuosina niin suomalaisten kuin kansainvälisten sairaanhoitajien ja potilaiden hyväksi. Mutta ensin pidetään hetki kesälomaa:)

 

Tekstin kokosi
Anna Suutarla
Kansainvälisten asioiden päällikkö, Sairaanhoitajaliitto

 

Seuraa somessa hoitotyön globaaleja supertähtiä!

  • ICN:n puheenjohtaja Annette Kennedy – @AnnetteMKennedy
  • ICN:n toimitusjohtaja Howard Catton – @HowardCatton
  • WHO:n pääjohtaja Dr Tedros – @DrTedros
  • WHO:n hoitotyön ylin johtaja Elizabeth Iro – @elizabeth_iro
  • Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto ICN – @ICNurses
  • Maailman terveysjärjestö WHO – @WHO

Loppukevennyksen paikka…

Kongressissa oli paikalla suuri määrä paikallisia sairaanhoitajia erilaisissa vapaaehtoistöissä. He olivat yhdessä pohtineet kuinka tuoda kongressipaikalle jotain paikallisväriä ja olivat keksineet laittaa pystyyn kojun, jossa he tekivät veloituksetta kongressikävijöille  hennatatuointeja. Itselleni tatuoinnin teki vastasyntyneiden teholla toimiva sairaanhoitaja, joka nyt oli irrotettu päivätöistään kongressipaikalle vapaaehtoiseksi.

Paikalliset kollegat ottivat meitä myös työpaikoillaan avosylin vastaan, kun kongressin jälkeen oli mahdollisuus käydä etukäteen valituissa kohteissa tutustumiskäynneillä.  Ne olivat erittäin mielenkiintoisia! Itse kävin Ang Mo Kio Polyclinics -terveysasemalla. Moderni terveyasema kehitti runsaasti mm. erilaisia eHealth-palveluja, matalan kynnyksen terveyden edistämistä ja sairaanhoitajavetoista toimintaa. Singaporessakin haasteena on väestön vanheneminen ja kroonisten sairauksien hoito.

 

 

Hei, hei kuuman kostea, upea Singapore! Annetaan koetun ilotulituksen valaista työtämme pitkään!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.