Ilmastonmuutos on käynnissä ympärillämme. Se vaikuttaa meihin kaikkiin jollain tavoin, nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät esimerkiksi kuumempina kesäpäivinä ja lyhyempinä talvina.

Mutta kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa potilaisiimme, terveyteemme ja perheidemme terveyteen? Minkä vuoksi sairaanhoitajien tulisi olla tietoisia ilmastonmuutoksesta?

Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (International Council of Nurses, ICN) tuoreessa kannanotossa kuvataan kuinka  ilmastonmuutos on seurausta lisääntyneistä viherhuonekaasuista, kuten hiilidioksidi, metaani ja typpioksidi.  Näitä kaasuja syntyy, kun fossiilisia polttoaineita (hiili, luonnonkaasut ja öljy) poltetaan energiantuotannossa ja käytetään kuljetukseen. Tämän lisäksi kaasuja syntyy maataloudesta, metsätaloudesta ja maankäytöstä.

ICN:n mukaan ilmastonmuutos voi peruuttaa monia viimeisen 50 vuoden aikana globaalisti saavutettuja terveyshyötyjä. Ilmastomuutoksen terveyshaittoja ovat muun muassa mielenterveyden pulmat, aliravitsemus, allergiat, sydän- ja verisuonisairaudet, infektiosairaudet, tapaturmat, hengityselinten sairaudet sekä myrkytykset.

Sairaanhoitajalla monta mahdollisuutta vaikuttaa

Maailman suurimpana terveydenhuollon ammattiryhmänä sairaanhoitajat voivat vaikuttaa myönteisesti niin potilaisiinsa kuin erilaisiin yhteisöihin hillitäkseen ilmastonmuutoksen haitallisia terveysvaikutuksia. Työpaikolla sairaanhoitajat voivat panostaa kestävään kehitykseen.

Sairaanhoitajat voivat vaikuttaa myös yleiseen keskusteluun ja mielipideilmapiiriin olemalla julkisesti ilmastomyönteisiä ja lisäämällä tietoisuutta sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista että niihin sopeutumisesta, myös kotioloissa, ei vain terveydenhuollon laitoksissa. Lisäksi sairaanhoitajat voivat vähentää eriarvioistumista huomioimalla kaikki eri väestöryhmät.

Tärkeää on kiinnittää huomiota myös sairaanhoitajien omiin työolosuhteisiin ja  työterveyteen, esimerkiksi helleaaltojen aikana. Sairaanhoitajat myös näkevät usein tarpeet käytännön varautumistoimille, esimerkiksi riittävä ilmastointi sairaaloissa, vanhainkodeissa ja synnytyssaleissa tai lääkehuoneen sopivan lämpötilan varmistaminen.

Sairaanhoitajat voivat olla avainasemassa luomassa ymmärrystä ja  yhteistyötä eri sidosryhmien välille, jotta voimme yhteistyössä edistää ympäristön, talouden ja terveyden tasapainoa.  Tärkeää on sitouttaa niin  päättäjät, viranomaiset, sairaaloiden hallinto, arkkitehdit ja kansanterveystieteen ammattilaiset, jotta voimme vastata potilaiden ja yhteisöjen terveystarpeisiin.

Sairaanhoitajat näkevät usein etulinjassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ja he voivat toimia arvokkaana kanavana havaintojen välittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista tutkijoille ja päättäjille.

Erilaisia toimenpiteitä tarvitaan

Ilmastonmuutoksen hillitseminen tarkoittaa toimia, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, esimerkiksi  energiatehokkaiden laitteiden ja uusiutuvan energian käyttäminen sairaaloissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan niin ilmastonmuutokseen sopeutumista kuin varautumista, esimerkiksi voidaan suunnitella toimintatapoja vanhusten tukemiseksi ja suojaamiseksi lämpöaaltojen aikana.

Ilmastokestävyys eli resilienssi tarkoittaa sellaisten yhteiskunnallisten järjestelmien luomista, jotka kestävät ja menestyvät erilaisten voimakkaiden ilmastotapahtumien, kuten vakavien myrskyjen ja metsäpalojen, aikana. Katastrofien hallinta ja rakennukset, jotka kestävät äärimmäisiä sääilmiöitä, ovat esimerkkejä ilmastokestävyydestä.

Huh hellettä!

Heinäkuussa 2018 Suomessa 27 päivänä 31:stä lämpötila ylitti 25 astetta ja Helsingissä oli kuutena perättäisenä päivänä yli 30 astetta.  Tämä antaa aiheen huolestumiseen.

Aiempien hellekausien aikana Suomessa  vanhusten kuolleisuus on noussut 21% ja tutkijat ovat havainneet, että kylmemmillä alueilla asuvilla on suurempi riski kuumuudesta johtuvaan sairastamiseen ja kuolleisuuteen, koska heidän elimistönsä eivät ole sopeutuneet korkeisiin lämpötiloihin.

Pidemmät kuumat kaudet voivatkin olla erityisen ongelmallisia pohjoisessa asuville ihmisille, kuten juuri suomalaisille.

Emeritusprofessori Simo Näyhä Oulun yliopistosta, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta, havaitsi, että suomalaiset aikuiset saivat enenevästi sydän- ja hengityselin-, sekä mielenterveyden oireita jo normaalin kesän aikana, vaikka lämpötilat olivat optimaaliset 26° C. Tätä korkeampien lämpötilojen aikana erityisesti vanhukset ovat suurentuneessa terveysriskissä.

Myös lapset, erityisesti vastasyntyneet, odottavat äidit, urheilijat, ulkona työskentelevät, maahanmuuttajat, saamelaiset sekä köyhät ovat haavoittuvampia korkeille lämpötiloille. Lisäksi korkeat lämpötilat lisäävät sairaalahoidon tarvetta ja kuolemantapauksia ihmisillä, joilla on ennestään sairauksia, kuten astmaa tai sydänsairauksia.

Sairaanhoitajien tulee olla tietoisia paikallisista sääolosuhteista sekä potilasryhmistä, jotka ovat erityisen alttiita lämpöön liittyville sairauksille ja ottaa käyttöön asianmukaiset sopeutumiskäytännöt.  Voidaan esimerkiksi huolehtia, etteivät vanhukset sairaalasta kotiutuessaan  joudu kuumaan asuntoon kesän kuumimpina päivinä, opastaa vanhuksia ja heidän hoitajiaan nesteytyksen tärkeydestä sekä huomioida helteiden vaikutus jo olemassa oleviin sairauksiin, kuten munuais- tai sydänsairaudet.

Urheilijoita ja heidän valmentajiaan tulee muistuttaa, että he ajoittavat tarvittaessa ulkoharjoitukset  ja -pelit  vuorokauden viileimpään aikaan, aamuun tai iltaan. Sairaanhoitajat voivat työpaikoilla varmistaa, että on olemassa varautumissuunnitelmia  lämpöaltistuksista johtuviin sairaustapauksiin ja akuutteihin potilastarpeisiin.

Ilmaston lämmetessä  lisääntyvät niin uimavesiepidemiat kuin vektorivälitteiset taudit.

Esimerkiksi punkkikausi alkaa jo aikaisemmin keväällä ja pidentyneen kauden myötä riski punkkien levittämiin tauteihin kasvaa. Lisäksi lämpimät ilmat lisäävät ihmisten ulkoilua ja luonnosta nauttimista paikoissa, joissa punkkeja esiintyy. Vielä julkaisemattomassa pro gradu -tutkielmassa suomalaiset sairaanhoitajat kertovat huomioistaan punkin pureman saaneiden potilaiden määrien kasvussa.

Sairaanhoitajien tulisi ohjeistaa potilaitaan/asiakkaitaan pukeutumaan vaaleisiin vaatteisiin ja käyttämään pitkähihaisia puseroita sekä pitkälahkeisia housuja, jotta punkit näkyvät vaatteissa. Lisäksi tulee käyttää hattua ja tehdä ulkoilun jälkeen ihon punkkitarkastus ja tarvittaessa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Kannattaa myös muistaa puutiaisaivokuumerokote, erityisesti riskialueilla.

Punkki – ehkäpä Suomen vaarallisin eläin

Suomessa ei onneksi vielä ole havaittu ilmiötä, joka on tuttua muualla maailmassa: ilmanlaatu huononee ja samalla maanpinnan otsonitaso nousee.

Kuitenkin siitepölyn määrä lisääntyy ja tämä on ongelma siitepölyallergisille ja muutoin herkille. Sairaanhoitajat voivat ohjeistaa potilaitaan tarkkailemaan siitepölyjen esiintyvyyttä eri puolella Suomea Air Matters -ilmanlaatusovelluksella. Sovelluksen avulla voi seurata ilmanlaatua ja suosituksia ulkoiluun niin globaalisti kuin kaikissa Suomen kaupungeissa. Sovelluksen voi ladata myös älypuhelimeen.

Rati riti ralla, tuli talvi, halla – vai tuliko?

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen talvet ovat lämmenneet. Lunta sataa aiempaa vähemmän ja pilviset päivät lisääntyvät. Pimeiden päivien määrän lisääntyminen voi kasvattaa kausittaisesta masennuksesta kärsivien määrää.

Suomen Meteorologinen instituutti muistuttaa, että leudontumisen myötä mahdollisuudet talviurheilulajien, kuten hiihdon ja luistelun harrastamiseen vähenevät.  Kävely- ja hölkkälenkeillä terveysriskinä on liukastuminen jäisillä teillä: lämpötilojen pyöriessä nollan asteen ympärillä lumen määrä tiellä vähenee ja jään lisääntyy, tämä johtaa lisääntyneisiin onnettomuuksiin ja loukkaantumisiin. Tällä on suuri merkitys sekä kansanterveydelle että taloudelle.

Jos liikuntaharrastukset jäävät pois, se on riski painonnousulle ja kunnon heikkenemiselle. Sairaanhoitajat voivatkin yhdessä asiakkaiden/potilaiden kanssa kartoittaa juuri heille sopivia vaihtoehtoisia liikuntavaihtoehtoja, kun olosuhteen ovat ulkona haastavat, esimerkiksi liikuntaa uimahallissa tai kuntosalilla. Kannattaa myös muistuttaa asianmukaisista jalkineista (piikit kenkiin) ja pihojen hiekoittamisesta.

Yhteinen maailma – haasteita ja työkaluja

Ilmastonmuutoksella on monia globaaleja vaikutuksia, jotka heijastuvat myös Suomeen. Kuivuus ja ääriolosuhteet vaikuttavat maailmalla maatalouteen ja ruoan saatavuuteen sekä ihmisten liikkuvuuteen.  Osissa Eurooppaa on viime aikoina koettu hurrikaaneja ja tulvia, jotka vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen, sisäilman laatuun sekä ruoan tuottamiseen.

Sairaanhoitajien tulee valmistautua tukemaan lieventämisstrategioita ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutusten vähentämiseksi sekä kohtaamaan ilmastonmuutokseen liittyviä ilmiöitä, kuten elintarvikkeiden riittävyyttä, maahanmuuttajaväestön lisääntymistä ja äärimmäisiä sääolosuhteita.

Sairaanhoitajilla on oltava johtava rooli, jotta voimme ennakoida, kohdata ja ratkoa potilaisiimme, perheisiimme ja yhteisöihimme vaikuttavia ilmasto- ja terveystekijöitä. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on oltava ilmastonmuutokseen ja sen terveysvaikutuksiin perehtyneitä sairaanhoitajia niin kliinisessä työssä, johtajina, opettajina kuin akateemisessa maailmassa tutkijoina.

Ilmastoterveyden opetus on sisälletty hoitotyön koulutusohjelmiin ympäri Suomen useissa ammattikorkeakouluissa. Kuitenkin monet työssäkäyvät sairaanhoitajat ovat saaneet tutkintonsa aikana, jolloin nämä teemat eivät kuuluneet koulutukseen ja ilmastonmuutoksen linkittäminen terveysongelmiin ja hoitotyöhön voi olla heille uusi asia.

Peruskoulutuksen lisäksi tarvitaan sairaanhoitajille siis täydennyskoulutusta niin ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista kuin hoitotyön keinoista sen hillitsemiseen, sopeutumiseen sekä ilmastokestävyyteen.

Sairaanhoitajat Australiassa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Briteissä ovat jo pitkään kohdanneet ja käsitelleet näitä kysymyksiä ja heidän työnsä voi olla lähtökohtana ja apuna suomalaisille sairaanhoitajille, kun Suomessa kehitetään ilmastomuutos ja terveys -strategioita. Esimerkiksi brittiläisen Janet Richardsonin kehittämä sairaanhoitajien työkalu, NurSUS , sisältää tietoa sairaanhoitajille kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksesta.

The Alliance of Nurses for Healthy Environments eli ANHE, on Yhdysvalloissa perustettu ammatillinen organisaatio, jolla on johtava rooli ilmastonmuutostiedon viemisessä hoitotyön käytäntöihin, koulutukseen, tutkimukseen sekä menettelytapoihin. ANHE:n liittyminen on maksutonta ja kaikki sairaanhoitajat voivat liittyä sivuilla mukaan.

Sivuilta löytyy tietoa ilmastonmuutoksesta ja terveysriskeistä sekä muita resursseja sairaanhoitajien työn tueksi.

ANHE tekee myös yhteistyötä Health Care Without Harm -yhteisön kanssa ja antaa sairaanhoitajille ilmastohaasteen. Tämä projekti tarjoaa sairaanhoitajille maailmanlaajuisesti ilmaista on-line -koulutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamista terveysvaikutuksista. Koulutuksen jälkeen sairaanhoitajan toivotaan jakavan tietoa ja osaamista kollegoilleen.

Kirjoittaja:

Ruth McDermott-Levy, PhD, MPH, RN, apulaisprofessori Villanovan yliopistosta (Fitzpatrick College of Nursing) Yhdysvalloista, American Nurses Associationin jäsen,  oli Suomessa syksyllä 2018 Fulbright-Saastamoinen Grant -stipendin turvin.  Hän oli Itä-Suomen yliopistolla oppimassa ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista Suomessa.  Hän ja hoitotieteen maisteriopiskelija Iira Tiitta tekivät tutkimusta suomalaisten sairaanhoitajien huomioista ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysvaikutuksista.

Suomennos: Iira Tiitta, sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

Sairaanhoitajaliitto tarjoaa jäsenilleen webinaarin ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyen 28. maaliskuuta 2019. Webinaari käsittelee ilmastonmuutosta, ilmastonmuutokseen liittyviä terveysvaikutuksia Suomessa, sekä hoitotyön keinoja potilaiden terveyden edistämiseksi. Webinaari tulee suorana. Jos et pääse osallistumaan mainittuna aikana, esitys on katsottavissa ilmoittautuneille myös jälkikäteen. Tervetuloa!

Lisälähteitä ilmastoon ja terveyteen liittyen:

Englanniksi:

Suomeksi:

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.