ICN:n NP/APN -verkoston konferenssi Rotterdamissa 26.-29.8.2018

Sairaanhoitajien laajavastuiset, itsenäiset työnkuvat (APN, Advanced Practice Nursing) kiinnostavat globaalisti.

Yli 1500 asiantuntijaa, 57 maasta, kokoontui elokuussa 2018 Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (International Council of Nurses, ICN) APN-verkoston järjestämään kongressiin Rotterdamissa.

ICN:n APN-verkoston kongressi järjestetään kahden vuoden välein, Rotterdamin kongressi oli jo kymmenes. Vuonna 2016 kongressi oli Hong Kongissa ja 2014 Helsingissä. Osallistujamäärä kasvaa kerta kerralta!

Suomesta paikalla oli miltei parikymmentä asiantuntijaa, joista useammilla oli suullinen esitys tai posteri kongressissa.

Suomalaisosallistujia Rotterdamin kongressissa

Aktiivinen kehittämistyö käynnissä globaalisti

Sairaanhoitajien laajavastuisia, itsenäisiä hoitotyön asiantuntijatyönkuvia (APN) kehitetään parhaillaan ainakin 70 maassa.

Yläkäsitteen (APN) alla on eri maissa erilaisia työnkuvia, kuten Nurse Practitioner (NP, asiantuntijasairaanhoitaja) ja Clinical Nurse Specialist (CNS, kliinisen hoitotyön asiantuntija).

Joissain maissa käytetään ainoastaan termiä APN, jolloin se ei toimi yläkäsitteenä.

Joskus törmää ajatteluun, että sairaanhoitajan laajavastuisissa työnkuvissa on kyse tehtävänsiirrosta sairaanhoitajien ja lääkärien välillä. Tämä on liian kapea näkemys.

Silloin, kun lisäkoulutettu sairaanhoitaja toimii laajavastuisessa, itsenäisessä ammattitehtävässä, hän toimii uudenlaisessa ammatissa, professiossa, joka eroaa muista terveydenhuollon ammateista. Kun kokenut ja lisäkoulutettu sairaanhoitaja alkaa työskennellä laajavastuisena hoitotyön asiantuntijana, on hän tässä uudessa tehtävässä aloittelevan, noviisin, roolissa.

Tuttujen kohtaamisia! CNS-tutkija Krista Jokiniemi, Sairaanhoitajaliiton Anna Suutarla ja professori Denise Bryant-Lukosius Kanadasta. Jokiniemi kuuluu ICN:n APN-verkoston Practice-työryhmään ja Bryant-Lukosius Research-työryhmään.

Määritelmien uudistamista

Kansainvälisesti, kuten myös Suomessa, laajavastuisten sairaanhoitajien tehtävänkuvat ja roolit eivät ole täysin yksiselitteisiä ja selkeitä.  ICN on luonut globaalin määritelmän APN-työnkuvalle. Suomennettuna se kuuluu:

”Laajavastuisen hoitotyön asiantuntija (Advanced Practice Nurse) on rekisteröity sairaanhoitaja, joka pystyy vaativaan itsenäiseen päätöksentekoon ja omaa maisteritasoiset tiedot, taidot sekä pätevyyden toimia terveydenhuollon vaativissa työtehtävissä.”
(ICN 2002)

ICN päivittää parhaillaan  tätä määritelmää. Suomen sairaanhoitajaliitto kommentoi uutta määritelmää, kun se lähetetään ICN:n jäsenjärjestöihin arvioitavaksi.

Lausunnossaan Sairaanhoitajaliitto tuo esille kansallisena näkemyksenä rakenteen, joka on kuvattu vuonna 2016 ilmestyneessä raportissa ’Sairaanhoitajien uudet työnkuvat’. Kongressissa käytyjen keskustelujen myötä vaikutti siltä, että esimerkiksi kanadalaiset määrittelevät laajavastuiset, itsenäiset työnkuvat kanssamme hyvin samankaltaisesti.

Suomen sairaanhoitajaliiton malli: APN sateenvarjokäsitteenä ja kaksi eri työnkuvaa

APN-yläkäsitteen alla erilaisia työnkuvia

ICN:n nykymääritelmässä korostuu APN-työnkuvista erityisesti Nurse Practitioner -työnkuva ja myös konferenssiesitykset painottuivat tähän työnkuvaan.

Erilaisilla APN-työnkuvilla on yhteisiä piirteitä, mutta myös omia painopistealueita. Työnkuvissa voidaan tunnistaa karkeasti kahtia jaettuna: 1. korvaava työnkuva (aiemmin lääkärin suorittamia tehtäviä) ja 2. täydentävä työnkuva (uudenlaisten palvelujen tuottaminen).

Pääpuheenvuorossaan professori Lisbeth Fagerström Åbo Akademista nosti esiin työnkuvien kahdeksan ydinkompetenssia: kliininen osaaminen, eettinen päätöksenteko, ohjaus ja neuvonta, konsultaatio, yhteistyö, case management, tutkimus ja kehittäminen sekä johtaminen.

Fagerström myös kertoi Sairaanhoitajaliiton APN-asiantuntijaryhmän ’Sairaanhoitajien uudet työnkuvat’ -raportista.

Laajavastuisissa tehtävissä työskentelevät sairaanhoitajat hoitavat hänen mukaansa ihmiskeskeisesti, moniammatillisessa yhteistyössä, varmistaakseen laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yhteistyössä sitoudutaan yhtenäisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sekä jaetaan vastuualueet ja resurssit suunnitelmallisesti yksilön tarpeet huomioiden.

Lisbeth Fagerströmin pääpuheenvuoro

Asiantuntijasairaanhoitajat (nurse practitioner, NP) yhdistävät työssään kliinisen potilashoidon, tutkimuksen, kehittämisosaamisen, koulutuksen ja tiimijohtamisen tehtäviä. Työrooleja kuvaa korkea ammatillinen autonomia ja itsenäinen työskentely. Potilaan tutkimisen, päätöksenteon ja diagnostisen päättelyn taidot ovat pitkälle kehittyneitä.

Asiantuntijasairaanhoitajan ammattipätevyys kliinisessä työssä on vahvaa ja he ovat usein ensimmäinen kontakti potilaalle terveydenhuollon palveluihin. Muut terveydenhuollon ammattihenkilöt konsultoivat näitä asiantuntijasairaanhoitajia.

Ketkä ovat asiantuntijasairaanhoitajia Suomessa, onko meillä tätä työnkuvaa?

Voisivatko he olla esimerkiksi sairaanhoitajia, joilla on ylempi ammattikorkeakoulututkinto (kliininen asiantuntija) sekä rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, ja lisäksi työnkuva, jossa tätä osaamista voi hyödyntää? Vai riittäisikö yksinään jokin nyt saatavilla oleva YAMK-tutkinto tai tiedekorkeakoulumaisteritutkinto tai lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys tuottamaan riittävän osaamisen tähän tehtävään?

Suomalaista kouluttajaosaamista: Nina Kilkku ja Virpi Sulosaari

Lähtökohtaisesti Suomessa sairaanhoitajan työnkuva on itsenäisempi kuin monessa muussa maassa. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa sairaanhoitaja on meillä usein ensimmäinen ja jopa ainut hoitokontakti potilaalle/asiakkaalle. Monissa muissa maissa terveydenhuollon toiminta on selkeämmin lääkärivetoista ja sairaanhoitajalla on enemmän avustava rooli.

Kliinisen asiantuntijan ylemmän ammattikorkeakoulututkintoon on valmistunut jo satoja terveysalojen ammattilaisia, jotka ovat virallistaneet yhteistyönsä myös yhdistyksenä: Kliiniset asiantuntijat YAMK – KLIAS ry.

Kliinisen hoitotyön asiantuntijat (clinical nurse specialist, CNS)  tekevät kehittämistyötä osana moniammatillisia tiimejä tavoitteenaan laadukas, turvallinen ja vaikuttava kokonaishoito. He osallistuvat tutkimushankkeisiin, soveltavat tutkimuksista saatua tietoa käytännön hoitotyöhön ja verkostoituvat laajasti kansallisesti sekä kansainvälisesti.

Suomessakin tunnetaan kliinisen hoitotyön asiantuntijan laaja-alainen ja -vastuinen tehtävä. Se liittyy vahvasti näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämiseen ja laadun varmistamiseen organisaation strategian mukaisesti hyödyntäen arviointi-, tutkimus- ja johtamisosaamista.

Suomessa on tällä hetkellä palkattuna yli 80 kliinisen hoitotyön asiantuntijaa ja heillä valtaosalla on maisterin tutkinto yliopistosta, osalla nykyään myös tohtorin tutkinto. Heillä on myös oma verkosto, Terveystieteiden kliiniset asiantuntijat, Clinical Nurse Specialist, joka on myös Sairaanhoitajaliiton asiantuntijajaosto.

Virpi Sulosaari pitää esitystään.

Tulevaisuus haastaa osaamisen

Pääluennoilla puhujat keskittyivät luotaamaan tulevaisuuden haasteita.

Väestön ikääntyessä ja teknologian kehittyessä terveydenhuollon työvoiman tarve ja kustannukset nousevat nopeasti. Resursseja leikataan niistä toiminnoista ja hoidoista, jotka eivät ole vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Laajavastuisissa, itsenäisissä tehtävissä toimivat sairaanhoitajien määrän lisääminen ja osaamisen hyödyntäminen on vaikuttava keino vastata näihin haasteisiin.

Ihmiskeskeiset palvelut (People-centred health services) nostettiin pääluennoissa vahvasti esille. Tämä on yksi WHO:n tavoitteista terveydenhuollon kehittämisessä.

Ihmiskeskeisissä palveluissa keskitytään kokonaisvaltaisesti ihmiseen, ja hänen tarpeisiin, ei sairauteen. Myös ihmisen lähiympäristö, kuten perhe, omaiset ja ystävät, otetaan mukaan osaksi hoitotyötä.

Laajavastuisissa, itsenäisissä tehtävissä toimivat sairaanhoitajat ovat keskeisessä roolissa johtamassa ja toteuttamassa näitä ihmiskeskeisiä palveluja ja hoitoa.

Professori Ann Van Hecke Ghent yliopistosta Belgiasta toi innostavasti esiin sen, kuinka tiimin jäsenten tulee yksilöllisesti kasvaa omassa osaamisalueessaan/tehtäväkentässään. Moniammatillisessa yhteistyössä yksilöjen vahvalla osaamisella on tärkeä merkitys.

Näiden osaavien yksilöiden tulee kasvaa tiimiksi, joka jatkaa kasvuaan yhdessä yhä vahvemmaksi ja osaavammaksi tiimiksi. Sairaanhoitaja voi halutessaan jatkokouluttaa itseään sekä toimia uransa aikana hyvin erilaisissa tehtävissä ja rooleissa eri tiimien jäsenenä. On tärkeää, että työnantajaorganisaatiot tukevat tätä ammattiuran kehittymistä sen eri vaiheissa.

Sairaanhoitajat ovat olleet aina merkittävä osa terveydenhuollon tiimejä ja laajavastuiset sairaanhoitajat ovat tulleet erittäin odotettuna vahvistuksena mukaan näiden tiimien toimintaan.

Terveiset globaalista APN-verkostosta

Tohtori Melanie Rogers Isosta-Britanniasta toimii ICN:n APN-verkoston puheenjohtaja ja työskentelee asiantuntijasairaanhoitajana (NP) ja kouluttajana. Hän kertoi globaalin APN-kehittämistyön ajankohtaiskuulumisia.

Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton APN-verkostolla on useita työryhmiä, esimerkiksi tutkimuksen, koulutuksen ja viestinnän ryhmät, ja uutuutena on tulossa oma APN-opiskelijoiden työryhmä. Tutkimusryhmä on hiljan tehnyt globaalin kartoituksen Nurse Practitioner -työnkuvan kompetensseista.

Kehittämistyöstä huolimatta APN-työssä on edelleen haasteita. Kansainvälisesti nimikkeissä, määritelmissä, työnkuvissa, koulutuksessa, laillistamisessa ja sääntelyssä on eroja.

Rogersin mukaan APN-työnkuvien kehittämisestä haetaan monissa maissa vastausta kasvaviin haasteisiin: terveystarpeiden kompleksisuus, monilääkitys, väestön ikääntyminen ja riittämättömät terveyspalvelut.

Yksi avainkysymys on työnkuvien sääntely: rekisteröidäänkö ja laillistetaanko työnkuvat vai voiko periaatteessa kuka tahansa millä tahansa täydennyskoulutuksella sanoa olevansa APN?

Verkosto tekee parhaillaan globaalia selvitystä APN-työnkuvista, -sääntelystä, -koulutuksesta ja -toiminnasta. Mukaan etsitään ympäri maailman APN-kliinikoita, -tutkijoita, -kouluttajia, -valvontaviranomaisia ja -hallinnosta vastaavia. Osallistu 30.10. mennessä, jos tunnistat itsesi kohderyhmästä!

Viime marraskuussa meillä oli ilo saada Melanie Rogers Suomeen pääpuhujaksi kansalliseen APN-seminaariimme. Voit katsoa ja kuunnella hänen puheenvuoronsa. Tänä vuonna marraskuussa Sairaanhoitajaliitosta lähtee opintomatkalaisia tutustumaan Melanie Rogersin ja hänen kollegoidensa työhön Nurse Practitioner -kouluttajina UK:ssa.

Rotterdamin kongressi oli jo 10. APN-verkoston kongressi!

Kokemuksia laajavastuisista, itsenäisistä työnkuvista eri maissa

Jo viidessätoista OECD- tai EU-maassa on jonkin asteinen sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisoikeus ja tämä toiminta on laajenemassa. Esimerkiksi Australiassa maisterikoulutetuilla asiantuntijasairaanhoitajilla (Nurse Practitioner, NP) on lääkkeenmääräämisoikeus.

Maassa on kuitenkin todettu, että tämä ei riitä potilaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Nyt lisäksi kliinistä työtä tekeville sairaanhoitajille ollaan kansallisesti kehittämässä rajattua lääkkeenmääräämistä, jotta esimerkiksi syrjäseuduilla asuvat potilaat saisivat riittävän hoidon (Prescribing in Partnership, PiP).

Yhdysvalloissa asiantuntijasairaanhoitajien (Nurse Practitioner, NP) rooleja on kehitetty jo yli 50 vuotta. Rekisteröityneitä asiantuntijasairaanhoitajia on jo noin 248 000, jotka hoitavat vuosittain yli 1,02 miljardia potilaskäyntiä. Nämä sairaanhoitajat ovat koulutustasoltaan maistereita tai tohtoreita.

Toiminnan itsenäisyys vaihtelee USA:ssa osavaltioittain. Yhteensä 23 osavaltiossa asiantuntijasairaanhoitajilla on täysin itsenäinen toimintaoikeus. Tämä pitää sisällään itsenäisen potilaan tutkimisen, diagnostisten kokeiden tilaamisen ja tulkinnan, diagnoosin asettamisen, hoitojen aloittamisen ja niiden seuraamisen sekä lääkkeen määräämisen.

Työn kustannustehokkuudesta on USA:ssa tuoretta näyttöä. Niissä osavaltioissa, joissa asiantuntijasairaanhoitajilla on täysin itsenäinen toimintaoikeus, terveydenhuollon vuosittaiset kustannukset kansalaista kohden ovat 8 221 dollaria. Kun taas niissä osavaltioissa, joissa asiantuntijasairaanhoitajien rooli on rajoitettu, kustannukset ovat 11 427 dollaria vuodessa.

Alankomaissa on kehitetty sairaanhoitajien laajavastuisia, itsenäisiä työkuvia 2000-luvun alkupuolelta. Vuodesta 2009 säädettiin lainsäädäntöä ja aloitettiin lisäkoulutettujen asiantuntijasairaanhoitajien virallinen rekisteröinti kansalliseen rekisteriin.

Uuden tehtävänkuvan kehittymistä tuetaan Alankomaissa vahvasti valtion taholta muun muassa rahoituksella. Lainsäädäntöä on edelleen kehitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lääkkeenmäärääminen ei ole enää rajoitettu.

Alankomaissa laajavastuiset sairaanhoitajat vastaavat potilaan kokonaishoidosta ja toimivat osana moniammatillisia asiantuntijaryhmiä.  Maassa toimii nyt jo yli 3000 asiantuntijasairaanhoitajaa (Nurse Practitioner) ja opiskelijoita on jo yli 1000. Parhaillaan on käynnissä kymmenen maisteriohjelmaa, joista yhdeksän toteutuu ammattikorkeakouluissa.

Suomessa sairaanhoitajien maisteritason kliinistä jatkokoulutusta järjestetään yliopistossa  ja kliinisen asiantuntijan ylempänä korkeakoulututkintona kahdeksassa ammattikorkeakoulussa. Lääkkeenmääräämisoikeus edellyttää erillistä valtioneuvoston asetuksella ohjattua lisäkoulutusta ja Valviran myöntämää erikoispätevyyttä.

Sairaanhoitajien urakehityksen mahdollistamiseksi ja uudistuvien työnkuvien vuoksi tarvitaan Suomessakin asiantuntijasairaanhoitajia, joiden työnkuva voi ainakin osittain noudattaa kansainvälistä suuntausta.

Kansainvälinen yhteistyö tässäkin on tärkeää ja mahdollistaa sairaanhoitajien maisteritason osaamisen kansainvälisen vertailtavuuden, yhteistyömahdollisuudet tutkimukselle ja osaamisen kehittämiselle sekä työskentelyn muissa Euroopan maissa

Yhteinen työ jatkuu!

Verkoston seuraava konferenssi on 30.8.-2.9.2020 Halifaxissa, Kanadassa.

Lähde silloin mukaan! Ja muista hyödyntää Sairaanhoitajaliiton jäsenetuna opintoapurahaa kustannuksiin.

Seuraavaksi Kanadaan!

 

 

Kaikki esitykset löytyvät kongressin kotisivuilta.

Sairaanhoitajaliiton ’Sairaanhoitajien uudet työnkuvat’ -julkaisu löytyy suomen- ja englannin kielellä liiton kotisivuilta.

Seuraa ICN:n APN-verkostoa sosiaalisessa mediassa:

  • Facebook: ICN Nurse Practitioner / Advanced Practice Nurse Network
  • Twitter: #ICNGlobalAPN

 

Kirjoittajat:

Anna Suutarla, kansainvälisten asioiden päällikkö, Sairaanhoitajaliitto

Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy

Nina Kilkku, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu

Virpi Sulosaari, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

Terhi Lemetti, kliininen asiantuntija, hoitotyö, HUS, Tulehduskeskus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.