Näinhän sitä voisi äkkiseltään ajatella! Onko EU-direktiivien säätämisellä merkitystä meidän arkeemme? Sairaanhoitajien arkeen?

Kyllä on!

Ja lisäksi haluamme olla vaikuttamassa niihin!

Case ammattipätevyysdirektiivi – minimiosaaminen turvataan

EU:n ammattipätevyysdirektiivi säätelee seitsemän eri ammatin kohdalta muun muassa sitä millainen osaaminen minimissään pitää olla EU:n alueella vastavalmistuneella ammattilaisella ja mitä vähintään tulee sisältyä heidän koulutusohjelmiinsa. Ja säätely ei tarkoita suositusta, vaan se on vaatimus.

Näin direktiivi auttaa turvaamaan yhtä EU:n keskeistä arvoa: ihmisten vapaata liikkuvuutta. Säänneltyjen ammattien kohdalla yhdessä EU-maassa koulutettu ammattilainen tunnustetaan automaattisesti myös toisessa EU-maassa. Direktiivi turvaa heidän riittävän pätevyystasonsa. Ja asettaa velvoitteita maiden koulutusohjelmille.

Direktiivin seitsemän säänneltyä ammattia ovat lääkäri, yleissairaanhoidosta vastaava sairaanhoitaja, hammaslääkäri, eläinlääkäri, kätilö, proviisori ja arkkitehti. Heistä sairaanhoitajat liikkuvat eniten EU:n alueella töihin maasta toiseen.

Vaatimusten elettävä ajassa

Ammattipätevvysdirektiiviä päivitettin viimeksi vuonna 2013. Ja oli aikakin! Jotkin osiot olivat peräisin 1970-luvulta.

Suomen sairaanhoitajaliitto on eurooppalaisen sairaanhoitajaliittojen järjestön EFN:n jäsen. EFN:n agendalla direktiivin päivitys oli arvattavasti hyvinkin kuuma aihe – ei olisi yhdentekevää hoitotyölle kuinka sen minimivaatimustaso määriteltäisiin. Teimme yhdessä usean vuoden ajan vaikuttamistyötä ja veimme komissioon päin näkemyksiämme siitä, mitä päivitettyyn direktiiviin tulisi kirjata.

Komission päivitysmankelista putkahtanut modernisointi ei kaikin osin vastannut tavoitteitamme, mutta siinä oli monta erinomaista uudistusta. Yksi on artikla 31  osa 7, jossa määritellään sairaanhoitajan kahdeksan ydinkompetenssia. Ne tuovat esille monin tavoin sairaanhoitajan nykyaikaisen itsenäisen ammatin luonteen ja työnkuvan.

Työ jatkuu

Mutta tilanne jäi kytemään… Direktiiviä ei päivitetty kerralla  kokonaisuudessaan.

Liitteeseen V.5.2.1 kirjattua yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusohjelmaa ei päivitetty, vaan siihen kerrottiin palattavan myöhemmin. Liitteen päivittämistä on siitä lähtien kovasti kyselty ja odotettu.

Viime keväänä komissio vihdoin ilmoitti: nyt alkaa päivitystyön jatkovaihe! Siihen palkattiin hollantilainen tutkimuslaitos Spark. Se lähestyi kutakin jäsenmaata kesällä kyselylomakkeella, jossa selviteltiin muun muassa nykytilannetta ja hoitotyön kehitystä. Sairaanhoitajaliittokin vastasi kyselyyn.

Kyselylomakkeen vastauksia ja jatkotyöskentelyä niiden pohjalta pohdittiin Sparkin järjestämässä työpajassa Brysselissä nyt marraskuussa.

Työpaja-päivä nauhoitettiin ja sen voi katsoa tästä linkistä.  Työpajassa oli Suomesta paikalla Sairaanhoitajaliiton Anna Suutarla.

Teemme tässä(kin) kokonaisuudessa läheistä yhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden kanssa. Kuvassa edustajat Tanskasta, Islannista, Suomesta ja Ruotsista.

Nyt tällä päivityskierroksella voidaan vaikuttaa vain direktiivin kahteen kohtaan: artikla 31 kohtaan 6, jossa määritellään sairaanhoitajan  tiedot ja taidot sekä liitteeseen V.5.2.1, jossa on yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusohjelma (jos haluat katsoa nykyisestä direktiivistä: kohta 6 on sivulla 48 ja liite V sivulla 127).

Kyselylomakkeen vastausten pohjalta uusia sisältöjä tulisi olla ainakin näyttöön perustuva hoitotyö ja eTerveys.

Sairaanhoitajaliitto yhdessä EFN:n kanssa tuo esille muun muassa sitä, että liitteen V sisällöt tulisi olla jatkossa käsi kädessä niiden uusien kahdeksan ydinkompetenssin kanssa, jotka edellisellä päivityskierroksella direktiiviin saatiin (artikla 31, kohta 7, sivu 49).

Spark saa työnsä valmiiksi maaliskuussa  ja luovuttaa sen sitten komissiolle. Sen jälkeen alkaa  asian valmistelu komissiossa. Vielä emme tiedä milloin päivitystyö on lopullisesti valmis tai edes tehdäänkö sitä lopulta ollenkaan.

Keskustelua pienryhmässä. Kansallisten edustajien lisäksi mukana oli Sparkin ja komission edustajia.

Mutta olemme edelleen valmiita matkan varrella vaikuttamaan sisältöihin – suomalaisen ja eurooppalaisen hoitotyön sekä väestön laadukkaan hoidon hyväksi!

Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman kansallista päivitystä tehdään yleSHarvionti-hankkeessa. Työn alla on laadun varmistukseksi myös kansallinen loppukoe – sellaista ei monesta maasta löydy. Kansallisen ohjelman tulee sisältää ammattipätevyysdirektiivin minimivaatimukset, mutta se saa olla niitä laajempi.

 

Anna Suutarla
Kansainvälisten asioiden päällikkö
Sairaanhoitajaliitto

 

 

 

 

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Mitä ne kurkun käyryydet meitä koskevat?

  1. Ihan mahtavaa ja niin tärkeää työtä! Pitäkää kiinni: ”Kyselylomakkeen vastausten pohjalta uusia sisältöjä tulisi olla ainakin näyttöön perustuva hoitotyö ja eTerveys”, jotta viimeinen näyttöön perustuvuudesta tulee ei suositus, vaan vaatimus myös hoitotyössä. 💙 Kiitos kun olette!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.