Ruotsin neurokirurginen järjestö juhli 100-vuotisjuhliaan Skandinavian Neurosurgical Society -konferenssin yhteydessä 19.-22. toukokuuta. Konferenssipaikkana oli Karoliinisen instituutin ja sairaalan uudet tilat, lähellä Tukholman keskustaa.

Pohjoismaisen neurokirurgisen yhteisön yleisenä tavoitteena on neurokirurgian alan opetuksen ja kehittämisen avustaminen yhteistyönä, myös hoitotyön näkökulmasta. Myös Suomen neurokirurginen yhdistys on jäsenenä yhteisössä.

 

Toukokuinen merimaisema Tukholmassa, kaupungintalon ulkopuolella.

Neurokirurginen hoitotyö meillä ja muissa Pohjoismaissa

Konferenssiin haluttiin erillisiin hoitotyön sessioihin ohjelmaa kaikista osallistujamaista: Ruotsi, Suomi, Norja, Tanska ja Islanti.

Asiassa otettiin minuun henkilökohtaisesti yhteyttä jo viime kesänä. Tavoitteena oli esitellä mitä Pohjoismaiden neurokirurgisessa hoitotyössä on tällä hetkellä meneillään.

Vastuullani oli organisoida meiltä esitys, jossa kerromme kuinka neurokirurginen hoitotyö Suomessa näkyy ja kehittyy.

Esittäjien ja esityksen aiheiden keräämiseen menikin lähes koko vuosi aikaa, sillä tämänkaltaisen esityksen laatimiseksi ei valmista erikoisalakohtaista hoitotyön verkostoa meiltä Suomesta löydy. Lähestyin mahdollisia yhteistyökumppaneita eri yhteistyötahojen ja -henkilöiden kautta ja avulla.

Kiitos näille yhteistyötahoille, sillä tätä kautta esitys saatiin kuin saatiinkin koottua yhteen!

Moniammatillinen yleisö

Konferenssin osallistujia (neurokirurgeja, neuroradiologeja ja neurokirurgisia sairaanhoitajia) konferenssissa oli paljon, hoitotyön edustajia arviolta noin 150.

Hoitotyön edustajien läsnäolijoiden runsaslukuisen määrän huomasi hoitotyön sessioissa varsinkin siitä, että esityksiä ja kuuntelijoita oli läsnä paljon ja keskustelua syntyi, vaikka konferenssin kielenä olikin englanti, joka tuskin juuri kenellekään osallistujista oli äidinkieli.

Suomen neurokirurgisen hoitotyön edustajia Tukholmassa, Karoliinisen instituutin piha-alueella.

Ylpeänä upeaa suomalaista osaamista esittelemässä!

Suomen esitys koostui kolmesta eri teemasta otsikolla ”Development work and eHealth services in Neurosurgical Nursing in Finland”.

Aivotalon koordinaattori Saila Strand esitteli aluksi Terveyskylää ja Aivotaloa sekä sen toimintaa. Terveyskylä on upea esimerkki muille Pohjoismaille kansallisesta eHealth -projektista, jonka rakentamiseen kaikki Suomen yliopistosairaalat osallistuvat. Saila esitteli potilaiden digihoitopolkuja, jotka on nyt otettu käyttöön Aivotalossa, esimerkiksi neurokirurgisille kaularankapotilaille.

Julia Choustikova Aivovammaliitosta esitteli tämän vuoden helmikuussa alkaneen ”Tukea aivovammapotilaan omaisille” -projektia. Projekti pyrkii auttamaan sekä hoitotyöntekijöitä, muita terveydenhuollon ammattilaisia, että traumaattisen aivovamman saaneen potilaan omaisten tiedon saantia akuutissa ja vakavassa tilanteessa. Julia esitteli projektin taustaa sekä suunnitelmaa projektin toteuttamiseksi.

Osastonhoitaja Anne Puurunen esitteli Neuromodulaatiopotilaan hoitoprosessin kehittämistä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Kehittäminen on näkynyt potilaiden lisääntyneenä tyytyväisyytenä hoitoonsa, työhyvinvoinnin lisääntymisenä sekä esimerkiksi leikkaussalien tehokkaampana käyttönä sekä systemaattisen tutkimustiedon keräämisen helpottumisena.

Esityksemme pidettiin englanniksi ja täytyy kyllä ihailla näiden esittäjiemme rohkeutta!

Esitys sai erinomaisen vastaanoton ja uskon, että kuuntelijat olivat vaikuttuneita siitä, miten täällä Suomessa neurokirurgisten potilaiden hoitoa ja hoitotyön ammattilaisten työtä kehitämme.

Suomen esitys hoitotyön sessiossa otsikolla: ”Development work and eHealth services in Neurosurgery Nursing in Finland”. Kuvassa puhujana Terveyskylän Aivotalon koordinaattori Saila Strand.

Hoitotyön merkitys korostuu – maiden kesken sekä samoja teemoja että omia painopisteitä

Hoitotyön sessioita pidettiin konferenssissa yhteensä kolmena päivänä, maanantaista keskiviikkoon. Konferenssissa oli esillä lisäksi useita neurokirurgiseen hoitotyöhön liittyviä postereita.

Muiden maiden suullisissa esityksissä ja postereissa korostui myöskin neurokirurgisen potilaan hoitotyön kehittäminen yksilöllisestä näkökulmasta sekä hoitotyön ammattilaisten osaamisen kehittäminen.

Pohjoismaissa terveydenhuolto on rakenteeltaan samankaltainen ja myös haasteet ovat samankaltaisia. Digitaalisuus, ikääntyvä väestö ja pula sairaanhoitajista ja muista ammattilaisista ovat puhuttavia teemoja koko Skandinaviassa. Potilaiden ja heidän omaistensa tukeminen ovat keskiössä ja näihin pyritäänkin hoitotyön näkökulmasta kehittämään uusia innovaatioita erilaisin keinoin kaikissa Pohjoismaissa.

Tärkeää on huomioida, että vaikka hoitoajat lyhenevät ja resurssit ovat rajallisia, potilaiden ja heidän omaistensa tiedon saamisen ja henkisen tukemisen ei pitäisi silti kärsiä.

Sairaanhoitajien näkökulmasta tulee huomioida se, että sairaanhoitajilla on mahdollisuus saada tehdä työnsä hyvin sekä organisoidusti. Heillä pitää olla mahdollisuus osaamisen kehittämiseen sekä saada työnsä tueksi uusinta näyttöön perustuvaa tietoa käyttöönsä.

Posterinäyttely. Kuvassa sairaanhoitaja Inkeri Hutri ja posteri SAV-potilaan hoitotyön toiminnoista teho-osastolla.

Moderni sairaala

Erityisen mielenkiintoisena kokemuksena mainittakoon konferenssin viimeisenä päivänä järjestetty sairaalavierailu Karoliinisen yliopistollisen sairaalan neuroteho-osastolla.

Sairaala on muuttanut uusiin tiloihin Tukholmassa puoli vuotta sitten ja sairaalarakennus oli esimerkki monella tapaa siitä, mitä sairaala nykyaikana edustaa.

Sairaalan pääaula oli tilava ja vastaanottava, tarkoituksenaan juuri se, että potilaan, omaisen tai kenen tahansa olisi miellyttävä tulla rakennukseen sisälle. Muutenkin rakennuksessa oli otettu huomioon kävijät ja työntekijät monin eri tavoin, aina sisustuksellisista yksityiskohdista ja opasteista siihen, että työntekijöillä ja potilailla oli mahdollisuus päästä ulkoilemaan viihtyisästi ja turvallisesti sairaala-alueella.

Sairaalalogistiikka oli kehittynyttä muun muassa robotiikan avulla, mikä näin ensikertalaisen näkemänä vaikutti hyvinkin eksoottiselta. Neuroteho-osasto koostui yhden hengen huoneista, joissa pystyttiin ottamaan huomioon myös omaisten yöpyminen huoneessa mahdollisuuksien mukaan.

Hoitovälineistö oli tuttua meille suomalaisille tehohoitajille, mutta työnjako teho-osastolla (sairaanhoitaja-lähihoitaja -työpari) oli erilainen verrattuna meihin Suomessa.

Kansainvälinen yhteistyö kannattaa!

Konferenssi oli mieletön ja ainutkertainen kokemus itselleni jo siitä alkaen, että osallistuin konferenssin järjestämiseen yhteyshenkilönä Suomesta.

Konferenssin tapahtumapaikka oli vaikuttava ja porukkamme Helsingin yliopistollisesta sairaalasta, Terveyskylästä, Aivovammaliitosta ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta oli aktiivinen ja motivoitunut.

Käytimme luentojen ja sosiaalisten tapahtumien lisäksi aikaamme keskustellen ja peilaten omia ajatuksiamme, joita konferenssi meissä herätti ammatillisesti. Pyrimme jo konferenssin aikana näkymään myös sosiaalisessa mediassa päivittäen kuulumisiamme seuraajillemme ja kollegoille.

Huomasimme, että vaikka toisaalta Pohjoismaat edustavatkin hyvin samankaltaisia terveydenhuollon rakenteita ja meillä on yhteisiä haasteita, niin erojakin löytyy. Suomalainen neurokirurginen hoitotyö ja hoitotyö muutenkin Suomessa on ehdottomasti merkittävä tekijä kansainvälisestäkin näkökulmasta ja toivonkin, että me hoitotyön edustajat osallistumme aktiivisesti edustamaan Suomea ja suomalaista hoitotyön osaamista ja kehittämistä tulevaisuudessakin kansainvälisesti sekä tietysti verkostoitumaan muiden maiden hoitotyön kollegoiden kanssa sekä oppimaan myös heiltä!

Kiitos sairaanhoitajaliitolle myönnetystä apurahasta, joka osaltaan mahdollisti osallistumisen tähän konferenssiin, sekä kaikille muille yhteistyötahoille!

 

Inkeri Hutri
Sairaanhoitaja (AMK)
HUS, Neurokirurgian tehovalvontaosasto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.