Kokoan tässä yhteen perioperatiivisen hoitotyön ajankohtaiskuulumisia AORN:n (Association of Perioperative Registered Nurses) kansainvälisestä kongressista, jonne minulla oli ilo päästä mukaan huhtikuussa.

Global Surgical Conference & Expo järjestettiin tänä vuonna Tennesseen, Nashvillessä 5.-10.4.2019. Kongressin teemana oli Harmonized Care: the key to patient safety.

Potilasturvallisuuskysymykset nousivat selkeästi keskeiseksi teemaksi niin sessioiden, postereiden kuin näyttelyidenkin osalta.

Stephanie S. Davis, AORN president (2018-2019)

Väistyvän presidentin, Stephanie Davisin toiveena oli, että jokainen kongressikävijä voisi omalta osaltaan viedä joitain työkaluja omalle työpaikalleen edistääkseen parempaa kommunikaatiota ja yhteistyötä niin potilaiden kuin kaikkien ammatillisten toimijoiden kesken.

Yritän tässä välittää osan omasta kokemuksestani!

Suomi hyvin kansainvälisessä imussa

Osanottajia kongressissa oli yli 4000, suurin osa tietysti Yhdysvalloista, mutta myös runsaasti ympäri maailmaa. Amerikkalaiset virkasisaret keräävät ahkerasti credit points, joita tarvitaan osavaltiokohtaisesti tietty määrä sairaanhoitajalisenssin uusimiseksi.

Pohjoismaista eniten osallistujia oli Islannista. Suomesta matkaan lähtivät HUS:sta yh Jarmo Nivalainen, potilasturvallisuuspäällikkö Margit Pesonen ja allekirjoittanut sekä johtava ylihoitaja Merja Fordell OYKS:sta.

Kongressin anti oli jälleen monipuolinen ja runsas.

Mukavaa oli todeta, että olemme pienessä Suomessa ja omissa pienissä yksiköissämme niin työolojen, hoitokäytäntöjen kuin uuden tekniikan osaltakin ihan vertailukelpoisessa asemassa ja kansainvälisesti kiinnostavia kehittämiskohteita löytyy omasta arkipäivästä.

Suomalaisedustus Nashvillessa: saksofoni Nina Oksanen, stemmat Margit Pesonen, laulu Merja Fordell, komppi Jarmo Nivalainen

Työilmapiiri vetovoimatekijänä

Avajaisten vetonaulaksi oli pyydetty käyttäytymistieteilijä, tohtori Colette Carlson, joka esityksessään motivoi ja innosti kuulijoita työilmapiirin kehittämiseen.

Ei turhaan, sillä työilmapiiri on yksi merkittävimmistä työpaikan vetovoimatekijöistä. Työilmapiiri muodostuu työntekijöiden keskinäisistä suhteista ja toimivasta kommunikaatiosta, näitä taitoja on siis syytä opetella ja harjoitella.

Carlson kehotti kuulijoita harjoittelemaan positiivisen palautteen antamista, hyvien käytäntöjen huomioimista, samoin kuin kehittämistä vaativien kohteiden tunnistamista. Onko tuttua: ”Kyllähän minä, mutta kun nuo muut eivät.”?

Ero rakentavien muutosehdotusten tai negatiivisuuden tai nalkuttamisen välillä työpaikalla on, että mahdolliset muutosehdotukset ovat hyvin perusteltuja, perustuvat tosiasiallisiin ajankohtaisiin ja mitattaviin havaintoihin eivätkä pelkkiin mielipiteisiin.

Toinen kehittymisen este on usein koettu aikapula. Koska Carlsonin mukaan ainoastaan omalla käyttäytymisellä voi vaikuttaa, mm. kannattaa unohtaa ajan löytäminen tai sen etsiminen ja keskittyä sen sijaan ajan tekemiseen! Harmonian löytämiseksi Carlson kehotti oman käyttäytymisen aktiiviseen havainnointiin ja kanssaihmisten kuuntelemiseen toista arvostaen.

Toisena motivaatiopuhujana päätöspäivänä colonel Nicole Malachowski kertoi hauskasti ja värikkäästi uskomatonta elämäntarinaansa taisteluhävittäjälentäjänä Yhdysvaltojen ilmavoimien palveluksessa ensimmäisenä koulutukseen hyväksyttynä naisena, sittemmin sairastamastaan punkkitaudista ja sopeutumisesta siviilielämään 21 vuoden aktiivipalveluksen jälkeen.

Amerikkalaiset janoavat sankaritarinoita ja selviytymistarinoita; nainen, sotilas ja selviytyjä – tässä olisi jo elokuvan ainekset!

Taisteluhävittäjälentäjä Nicole Malachowski

Sairaanhoitajapula uhkaa

Sairaanhoitajien rekrytointi ja alalla pysyminen ovat suuren huolen aiheena Yhdysvalloissa. Valmistuneista sairaanhoitajista huomattava osa jättää tehtävänsä ensimmäisten vuosien aikana.

Mentorointi, erikoiskurssit, urakehitysohjelmat, oppilaitosyhteistyö, tukiryhmät, tarkastuslistat, esimiestyön ja työolojen kehittäminen…esimerkkejä erilaisista yrityksistä vaikuttaa alan vetovoimaisuuden parantamiseksi oli lukuisia.

Erilaisia mentorointiohjelmia on käytössä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia. Pidempiaikaisista vaikutuksista ja alan vetovoimaisuuden lisäämisessä mentorointiohjelmien hyödyistä ei ole riittävästi tietoa.

Suomeen saatava alan erikoistumiskoulutus

Ongelmat ja keinot niiden ratkaisemisesta kuulostivat hyvin tutuilta. Suomalaisen hoitotyön osalta pidän erityisen kummallisena, että vieläkään ei olla herätty siihen, että leikkaussalityössä vaaditaan runsaasti sellaista osaamista, niin leikkaus- kuin anestesiahoitotyössäkin, mitä sairaanhoitajan perustutkinto ei sisällä.

Tarvitsemme pian kansallisen erikoisohjelman leikkaussaliammattilaisten kouluttamiseksi! Monenkirjavat erikoistumisopinnot ja sekalaiset kurssit eivät tuota välttämättä riittävästi osaamista, jota vaativa leikkaussalityö edellyttää.

Nuori Johnny Cash

Potilasturvallisuus keskeinen teema

Työilmapiirin ja työhyvinvoinnin ohella toinen keskeinen teema oli potilasturvallisuuden kehittäminen. Aiheesta löytyi kymmeniä postereita, esityksiä ja myös kaupallisia innovaatioita.Miten olisi esim. sukat, joilla voidaan merkitä?

AORN oli aktiivisesti mukana, kun WHO lanseerasi leikkaussalin tarkistuslistan vuonna 2008 ja tällä hetkellä AORN kehittää ja pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, suositusten laatimiseen ja koulutukseen potilasturvallisuuden edistämiseksi.

AORN:n Go Clear -kampanja pyrkii vaikuttamaan kirurgisen savun minimoimiseksi yhteistyössä kaupallisen toimijan kanssa. On laskettu, että 15 minuutin altistuminen kirurgiselle savulle vastaa kuutta filtteritöntä savuketta. Kirurginen käry lienee lähes kaikille leikkaussaliammattilaisille tuttu ilmiö. Kirurgisesta tekniikasta ja erikoisalasta riippuen savusta koituu haittaa. Osassa Yhdysvaltojen osavaltiota on säädetty lailla kirurgisen savun poistamisesta.

Yhdysvalloissa menehtyy päivittäin 46 ihmistä opioidien yliannostukseen ja puhutaan jo kansallisesta opioidikriisistä, josta myös suomalaisessa mediassa on viime aikoina kirjoitettu runsaasti.

Löysät lääkkeenmääräämiseen liittyvät käytännöt ovat johtaneet siihen, että Yhdysvalloissa leikkauspotilaista arviolta 80% :lle määrätään postoperatiivisesti opioideja leikkauskivun hoitoon. Muiden kivunhallintamenetelmien käyttö on jäänyt vähäisemmälle huomiolle. Osa leikkauspotilaista jää ns. opioidikoukkuun ja vieroitus on hankalaa.

Tehokkaiden kipulääkkeiden ohella sairaanhoitajien tulee tuntea hyvin myös muut leikkauskivun hoitomenetelmät ja potilaiden kanssa tulee keskustella huolellisesti kipuun liittyvistä asioista. Potilasohjaukseen opioidien käytöstä kannattaa sisällyttää aina myös lääkejätteen asianmukainen käsittely.

Nashville – music city

Nashvillen kuuluisimmat suomalaiset?

Tutkimukseen perustuvia suosituksia

Ehkä merkittävin työ AORN:ssä tehdään suositeltavien käytäntöjen ja toimintaohjeiden kehittämiseksi perioperatiivisella alueella. Taustalla on jatkuva kehittämis- ja tutkimustyö ja lisäksi laaja yhteistyö eri viranomaistahojen ja kansainvälisten toimijoiden kanssa.

Säännöllisesti julkaistavat ja päivitettävät suositukset julkaistaan kirjana AORN Guidelines for Perioperative Practice. Uuteen suosituskokoelmaan on päivitetty linjaukset mm. steriilin tekniikan, potilassiirtojen, leikkaussalisuunnittelun, turvallisen työympäristön, steriloinnin ja infektioiden torjunnan osalta.

Uudet oppimisen menetelmät

Kongressin yhteydessä järjestettävä sairaalatarvikenäyttely ei voi jäädä huomioimatta. Näyttely on laajin Yhdysvalloissa sairaanhoitajille suunnattu sairaalatarvikenäyttely.

Uusien tuotteiden esittely ja myynti on muuttunut, pelkän myyntipuheen lisäksi tarjolla oli runsaasti tuotekoulutusta.

Perinteisten lehtisten, opaskirjojen ja luentojen ohella kasvava trendi näyttää olevan harjoittelu 3D-lasit päässä ja joystickit kädessä. Hieman yksinäistä huitomista, mutta hyvässä ohjauksessa antoisaa ja opettavaista.

Toistaiseksi ohjelmat ovat vielä kankeita, mutta uskon, että tulevaisuudessa pelkkä luokkahuoneessa istuminen ja muistiinpanojen kirjaaminen lehtiöön on taakse jäävää aikaa. Tarjolla oli useita mielenkiintoisia simulaatioharjoituksia, demonstraatioita ja opetustuokioita. Eikä ihme, sillä kaiken uuden teknologian omaksuminen edellyttää runsaasti koulutusta.

Koulutukset myös rekisteröidään tarkasti ”continuing education hours”. Suomessa mm. lääkintälaitteisiin liittyvän koulutuksen osalta rekisteröinnissä, koulutussisältöjen määrittelyssä tai koulutuksen organisoinnissa on vielä runsaasti haasteita.

Harjoittelua 3D-ympäristössä

Kansainvälinen yhteistyö antoisaa

Kiitän Suomen sairaanhoitajaliittoa saamastani opintoapurahasta ja rohkaisen jokaista liiton jäsentä osallistumaan kansainväliseen kongressiin.

On mukava huomata, että sairaanhoitajan työ kaikkialla maailmassa sisältää samoja elementtejä, mm. huolta potilasturvallisuudesta tai työvoiman ja osaamisen riittävyydestä, toisaalta ylpeyttä sairaanhoidosta ja osaamisesta tai uusien innovaatioiden kehittämisestä.

 

Nina Oksanen
Osastonhoitaja
HUS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.